Se on vihdoin valmis.

Tai ehkä vihdoin on väärä sanavalinta,

koska nopeesti se siihen ilmesty kun aloittamaan 

päästiin. Siksi varmaan tuntui hitaalta

kun jo viime kesänä sitä siihen suunniteltiin

ja nyt pitkin kevättä piirrettiin suunnitelmia

ja koitettiin tehdä päätöksiä, ennen 

kaikkea koitettiin olla samaa mieltä :D

 Suurin KIITOS tästä kuuluu isälleni,

joka jaksoi kuunnella meidän jatkuvasti 

muuttuvia suunnitelmia ja uhrasi paljon 

aikaansa ja terveyttänsäkin siihen, että

meillä on nyt ihana terassi!!!

Toivottavasti tämä citypappakin kerkeää tänä 

kesänä sen verran tänne maalle, että

kerkeää nauttimaan työnsä tuloksista.

 Täysin valmista ei vielä ole. 

Terassin sivulaudat puuttuu sekä portaat.

Otin kuitenkin toiveesta muutaman kuvan 

jo nyt. Niilokin kerkesi korkkaamaan

uuden terasssin jo yhden otsamustelman 

verran.

Tällä viikolla on siis oltu ulkona ja 

oltu ulkona. Lopputuloksena mun selkä

on niin palanut, etten viime yönä paljoa nukkunut...

Tuntuu, että liike kuin liike kirraa selkä-

nahassa...Ehkäpä tämä tästä...

Kun suurimmat palovammat on selätetty

taidan käydä hankkimassa uudelle terassille

jonkinmoisen auringonottotuolin...

jos siihen joskus joutais lösähtää

ja paistaahan tuo onneksi ilta-aurinkokin tuohon

terassille :D