Eilen päivällä jo järkkäilin meiän makuuhuoneessa.
Niilon sänkyyn oli kertyny kaikenlaista roinaa, siihen
on ollut niin helppo aina käsistään tiputtaa.
Niilo ei ole nukkunut sängyssään oikeastaan yhtään.
Joskus ihan muutaman minuutin.
Niilo nukkuu lähietäisyydellä äidistä,
mieluiten pitää yltää pitään kiinni.
Niin tosiaan, eilen sitten ajattelin, että
nyt Niilon nukutan omaan sänkyyn.
Mies oli iltavuorossa niin sain rauhassa järjestellä :D
Illalla syötin Niilon ja siirsin omaan sänkyyn.
TSÄDÄM - sielä se nukku tyytyväisenä oman peiton alla
omassa sängyssä.
Mies tuli iltavuorosta kotiin yhdentoista jälkeen
ja kerkesinkin mainostaa Niilon nukkuvan omassa sängyssä.
No, siihen se ilo loppu. Niilo heräs.
Ja en oo kyllä aikoihin kuullut sen huutavan niin kauheesti.
Herra lievästi ilmaistuna veti herneen nenään, kun
äiti oli uskaltanut siirtää hänet omaan sänkyyn.
Meni ainakin tunti, ennen kuin Niilo rauhottu,
sillonkin nyyhkytti vielä kauan mun vieressä erittäin
loukkaantuneen oloisena :D
Voi pientä!
Eilen myös Aatu ilahdutti äitiä liimaamalla jotain
megaisoja tarroja huoneensa seinälle.
Jep, ei lähtenyt paljon tapettia seinästä sitten...
No, äitin moka, en oo tullu sanoneeks, ettei
seinään saa liimata tarroja...
Nyt voisin vetästä itekin jonkinmoisen
rastin seinään, molemmat pojat on
nukkunu nyt ainakin 10 minuuttia !!!
Joten äiti nauttii hetken hiljaisuudesta,
eiköhän se kohta rikkoudu ;)