24+0 ja syvä huokaus

 

Rakenneultrasta mainitsinkin ohimennen täällä.
Reissusta jäi tosi paskaolo. Ensinnäkin ultraava kätilö käytti
ultratessaan sanoja "kai" ja "ehkä". Muutenkin antoi itsestään
hyvin epävarman kuvan, ei sovi kyllä mielestäni tuollaiseen
tilanteeseen. Suurimmaksi kysymysmerkiksi tällä ultrareissulla
jäi vauvan koko, joka vastasi tuolloin 20+0 kokoa 18+5, lisäksi
kätilö ei saanut tarkistettua selän ihon ehjyyttä ja kysymysmerkiksi jäi
myös mahalaukun koko ja sijainti.

Eilen käytiin siis kontrollissa, jossa ultrauksen teki lääkäri.
Tarkisti tuon ihon ehjyyden sekä mahalaukun - molemmat olivat juurikin
niin kuin pitää. Vauva oli vähän kirinyt kasvuaan, eikä enää ollut niin
paljon pienempi kuin aikaisemmin, vaikka ei vieläkään vastannut viikkoja.
Viikot eilen olivat siis 24+0, ja vastasi viikkoja 23+2. Mutta laskettua-aikaa
ei siirretty.

Olipa vaan lääkärillä huomattavasti eri otteet ultratessa. Toki täytyy ymmärtää
sekin, että nuo kätilöt käyvät koulutuksen tuota ultrausta varten ja jostakin on
aloitettava sitten valmistumisen jälkeen. Mutta silti mielestäni ihan ensimmäinen
ja tärkein juttu olisi se, että osaisi toimia tuollaisessa tilanteessa
varmanoloisesti.

Kaikki siis hyvin tältä osin.
Rakenneultran jälkeen sateli kysymyksiä siittä, että selviskö sukupuoli, kuten nytkin
sitä kyseltiin.
Ei kysytty sukupuolta.
Olen jo kauan sanonut odottavani poikaa ja näin uskon asian edelleen olevan.
Jostakin on syntynyt ajatus siittä, että meidän lapset on poikia.
Mutta katsotaan nyt vielä sinne kesään saakka ;)