Sairastaessa sitä näköjään keksii yhtä sun toista :) Blogi on ollu päivittämättä monta vuotta,mutta nyt keksein testata osaisinko käyttää tätä puhelimen kautta.
Levottomalle mielelle tuottaa hankaluuksia yrittää maata rauhassa ja parannella itseään. Tänä aamuna oonkin sitten tehnyt kutsut Aatun synttäreille.Ulkona paistaa aurinko ja ilma on keväinen.Ikkunoista paljastuu karu totuus siitä kuinka kovin kaipaisivat pesua.Ahistaa tälläinen makoilu ku silmät löytävät jatkuvasti jotain mikä tässä taloudessa vaatisi toimintaa.

Kylläpä kerkes taas vierähtää edellisestä bloggauksesta.

Kaikki liikenvä aika on kulunut menneiden viikkojen 

aikana töissä. Keskimäärin yhtenä päivänä viikossa olisin 

NIIIIIIN valmis lähteämän töihin jonnekin näiden seinien

ulkopuolelle. Kotona työskentely tuntuu kuitenkin 

lähes aina tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta.

MUTTA
oishan se ihana tehdä töitä niin, ettei tarvitsisi koko

ajan kuunnella herääkö Niilo päiväunilta, piirtääkö pöytään tai

käyttääkö isoveli pikkuveliä koekaniinina johonkin päättömään touhuun.

Meillä on nyt uusi kissanpentu. Ollut viikon. Pimu.

Ja voi kuinka pojat on iloisia tästä terveestä, vilkkaasta

kissasta, jonka kanssa leikkiä.

Pimu on kotiutunut hyvin ja on aina siellä, missä me muutkin.

 Tämä on helppoa nimikointia.

Tilasin Tarramonsterilta kummallekin 

pojalle omat tarrat.

Pojat valitsi itse värit ja

kuvat tarroihinsa.

Toimitusaika oli parisen viikkoa.

 Merkit kestää pesun ja 

kuivurin. Näitä voi käyttää myös vaikka

eväsrasian nimikoinnissa, kestävät astianpesukoneen.

Mukana tuli myös kirkkaita tarroja, jotka voi

laittaa nimikointitarran päälle kenkiä nimikoidessa.

Tilasin tälläsiä pieniä pyöreitä tarroja.

Mukana tuli myös muutama näytetarra suorakaiteen mallisia

ja ne oli poikien mielestä täydellisiä

esim. traktorien ja kuorma-autojen kylkeen :D

ps. meidän Hilma-kissanpentu haudattiin tiistaina.

 Syksy tuli ihan yllättäin ja nämä

välipalahetket terassilla alkavat olemaan

pikku hiljaa historiaa.

Vielä varmaan muutamana päivänä päästään nauttimaan

terassikeleistä :D

Hilma on nyt ollut meillä viikon ja

vaikka kovasti on tuonnut iloa meille, niin

myös valtavasti murhetta.

Koko aikana Hilma ei ole voinnut hyvin ja

tulikin tosi kipeäksi.

Eilen käytiin lääkärissä iltamyöhään ja

nyt toivottavasti suunta on parempaan.

Huoli ja murhe on täällä kuitenkin vielä.

Viime kesänä ensimmäiset

omat tomaatit poimittiin heinäkuun alkupuolella.

Tänä vuonna ensimmäiset poimittiin elokuun

lähestyessä puoltäväliä!

Huikea ero!

Mutta hyviä ne on edelleen!

 Mainoksen uhrina ostin tämän maton.

Olen koittanut sivuttaa 

kaikki kesän ajan alemainokset

laittamalla ne suoraan keräykseen.

En tiedä mitä nyt tapahtu,

mutta sen tuloksena meille kotiutui tämä

ihana matto.

Laitoin kuistiin, katsotaan

mihin asettuu ajan kuluessa.

Äiti - ota kuva

ja ÄKKIÄ , ei tässä montaa sekunttia poseerata.

 Hilma muutti taloon.

Marssi melkeenpä suoraa poikien

vaatekoriin nukkumaan :D

 Sieltä siirryttiin sohvalle.

Alkaa kyllä tuntuun, että vois itekin 

mennä päikkäreille :D

Löytyykö kenenkään muun pihasta Saskatoon-marjapensasta?

Meidän pihassa on sellaisia kaksi.

Ollut 2007 syksystä saakka,

jolloin sain tuparilahjaksi ne työkavereiltani.

Tässä kuvassa on ensimmäinen "suurempi" sato -

ja siis kummankin pensaan :D

Maku näissä on aivan mielettömän hyvä ja

google osaa kertoa että ovat erittäin terveellisiä.

Mitäkähän mahtaa olla sellainen keskimääräinen normaali sato yhdessä pensaassa ?! :D

 Tässä lienee "huone", mitä en ole muuten koko

bloggausuran aikana meiltä esitellyt :D

Vaikka tuossa "paluupäivityksessä" kirjottelin, etten

taida menneeseen puoleen vuoteen palata, niin nyt

heti kuitenkin teen sen osin :D

 Nimittäin tässä "huoneessa" (lainausmerkeissä tuo huone sen vuoksi, että

tämä on Aatun vaatehuone :D) on tullut vietetty paljon aikaa.

Tämä on työpaikkani, eli työpaikkani sijaitsee työpaikallani :D

Eli kotiäidin työpaikaksi erittäin sopiva sijainti.

Täällä valmistuu MiniJutun tuotteet sekä

ompeluvaiheet PaaPii Designin  helistimiin.

Tänään olen päivän ajan pakannut ja hinnoitellut, auto on pakattu ääriään myöten täyteen

ja jouduin jopa soittamaan isäni hakemaan toisen kuorman, sillä huomenna

heti aamusta suuntaan pihakirppikselle, 

toivottavasti takaisin ei tartte tulla kahden auton voimin :D

Olisiko aika palata?

Aloittaako alusta?

Kertoa mitä tapahtui välissä?

Vai jatkaa vaan tästä hetkestä?

Kesä näyttää kuitenkin pikku hiljaa väistyvän ja

syksy lähestyy.

Taidan vaan jatkaa tästä hetkestä, ihan niin kuin blogitaukoa ei olisi ollutkaan :D

MiniJutun facebook-sivuilla on menossa

arvonta =)

Osallistua voit niin facebookissa kuin laittamalla

sähköpostia  osoitteeseen MiniJuttu@gmail.com.

Pitkästä aikaa jotain omillekin.

Vaikka syksyn aikana tuli paljon ommeltua,

jäi omat lapset aika vähälle.

Nyt vihdoin jotain omillekin.

Vaikka muutamat viime päivät ovat kyllä

olleet niin tehottomia, ettei ole paljon 

ompelemista mietitty.Olo on ollut

sellainen, ettei oikein mitään enää 

jaksanu miettiä.

Useampana yönä Niiloa ei vaan ole väsyttänyt

ja äiti on saanut sitten viihdyttää toista.

3 tunnin yöunet ei riitä mulle! Ei lähellekään!

Äiti oli todella väsynyt ja olo oli eilen

jo sellanen, ettei uskaltanut autolla lähteä 

liikkeelle. Onneksi viime yönä sai nukkua!

 Viime joulun alla bloggasin joka päivä.

Otin tämän vuoden joulukuussa takaisin sen ahkeruuden.

Edellinen bloggaus onkin joulukuun ensimmäiseltä päivältä.

Voisin toki vaahdota täällä joulusiivouksia (kuten tein viime vuonna)

ja leipomuksia, listata ja yliviivata.

Melkein muuten vahingossa kävin copy-pasteemassa tähän

viime vuoden todo-listaa. Onneks huomasin mitä olin oikein 

tekemässä :D

 Ehkä ei vielä kannattais hehkuttaa, koska jouluun on vielä kuitenkin 

muutamia päiviä, mutta tosiaan listan listaa ei pyöri meidän

keittiön pöydällä. Viime (ja aikasempina vuosinakin) vuonna

niitä oli useampia. Toivottavasti tämä järkevä jouluilu jatkuu 

tästä eteenpäinkin. Miehen mielestä joulussa yksi tärkeimmistä

jutuista on, että kinkku on pöydässä - no se odottelee jääkaapissa 

(meinasin kirjottaa että kinkku odottelee kuusessa :D ). Mulle tärkeintä

on se, että koko perhe on yhdessä <3 ja tämän joulun alla

tämän asian tärkeys on erityisellä (vaikkakin mielestäni erityisen 

epäreilulla tavalla) tavalla muuttunut itsestäänselvyydestä

erityisen tärkeäksi.

Lahjat on toki paketeissa, niistäkin suurin osa pikku hiljaa

tilailtu pikku hiljaa syksyn aikana. 

Lapsille, niin omille kuin lasten serkuillekin, oli

tarkoitus ommella jotain, mutta sepä nyt sitten MiniJutun 

ompeluiden ohessa jäi. Kerkeäähän sitä myöhemminkin.

MiniJutun osalta lomailen loppiaiseen saakka ja juuri ennen

lomailun aloitusta ompelinkin 100. Rutun maailmalle

- siittä oli hyvä jäädä lomailemaan =)

MiniJutun ensimmäinen joulukalenterin luukku

aukesi täällä

Nyt sytytämme kynttilän,
se liekkiin leimahtaa.
Me odotamme Jeesusta,
seimessä nukkuvaa.

 Tulis jo!!!

 Ees vähän!!!

 Vaikka huomiseks!!!

 Esimerkiksi.

Siis sitä L U N T A ! ! !

Edelleenkin päivä täytyy aloittaa ja lopettaa näin,

sitkee flunssa.Toivottavasti tällä kuitataan seuraavan vuoden

flunssat, ei kyllä vaan enää jaksais.

Muutaman lyhkäsen juoksulenkin oon käynny heittämässä,

mutta oikein kunnon lenkille ei kyllä vielä uskaltaudu.

Vettä sataa tälläkin hetkellä oikein reippaasti. En tiedä kuka tässä

perheessä eniten odottaa sateen muuttumista lumeksi. Äiti ei odota

sitä vähiten siksi, että kodinhoitohuoneen lattia lainehtii hiekkaa

ja rapaa... Ja onhan tuolla synkkää, tuntuu ettei päivä 

tule ollenkaan, aamuhämärä muuttuu iltahämäräksi...

Ja Aatu niin odottaa lumitöitä :D

MiniJutun Ruttujen ompelu alkaa oleen loppusuoralla

tälle vuodelle, loppuvuosi lomaillaan sitten niiden suhteen

ja ensi vuonna uudet kuviot Rutuissakin =)

 Vanha nainen hunningolla.

 Olin ystäväni kanssa perjantai-iltana Yön 

Kiitos ja kunnia-konsertissa.

Perjantai-iltana musiikkia 20-23, uskomatonta! 

Yleensä tuohon aikaan musiikin kuuntelu ei onnistu, tai

onnistuu joo, mutta volume pitää olla niin pienellä,

ettei sitä sitten edes viitsi kuunnella.

Kaiken lisäksi tuolla jäähallissa ei tarvinnut kuunnella 

koko ajan, että nukkuuko lapset ja kumpi mahtaa yskiä 

ja pyöriä sängyssä...

Täytyy kyllä myöntää, että väliajalla juttu taisi

vähän lipsahtaa puheeseen lapsista, mutta

eihän niistä ihanista voi olla puhumattakaan <3

Mutta olipas kerta kaikkisen ihana ilta

ja ihania biisejä, nautein varmasti ihan

yhtä paljon kuin ne, jotka jaksoivat koko

kolmisen tuntia hyppiä eturivissä.

Vanha nainen istui katsomossa :D

 Ensilumi?!

Lauantaiaamuna noustiinkin ylös sitten jo kuuden jälkeen,

jotta ei pääse äiti ihan hunningolle :D

Poikien kanssa suunnistettiin mummolaan ja jätettiin isi kotiin.

Kaupungissa oli koko päivän paljon tapahtumaa,

käytiin joulumarkkinoilla, pojat sai koira- ja miekkailmapallot sekä

pääsivät kuvaan joulupukin kanssa.

Suurin riemun aiheuttaja näkyy kahdessa yläpuolella 

olevassa kuvassa =)

Tätä se on ollut viikon verran. 

Sohvalla makoilua.

BB 24/7

Blogien selausta.

Ja pojat on ottanu äidin sairastelusta...

...kaiken irti.

Kaikki alkoi kolmisen viikkoa sitten.

Aatun vein silmätulehduksen takia lääkäriin

-saatiin kuuri korvatulehdukseen 5 päiväksi.

Aatu kun oli ottanut viimeisen lääkeannoksen,

niin seuraavana aamuna kiikutin Niilon 

lääkäriin ja kotiuduttiin samanlaisen 

reseptin kanssa.

Tämän jälkeen isi oli muutaman päivän sairaslomalla.

Ja pari päivää siittä, mulla huiteli yhtäkkiä

kuume 40 asteessa.

Pojat ei flunssaillu ollenkaan,

onneksi.

Mä olin kaiken mahdollisen ajan vaakatasossa

noin viikon verran, nyt oon sairastanu kaikkinensa

pian kaksi viikkoa, enkä vieläkään oo kunnossa.

Tosin muistelin, että en varmaan kahteen vuoteen

oo ollut ollenkaan kipeä, joten kaikki varmaan sitten iski 

samalla kertaa :D